Salomon viisaus
Luku 18
Israelin lasten lähdentö Egyptistä.
Mutta sinun pyhilläs oli suuri valkeus, ja viholliset kuulivat kyllä
heidän äänensä, mutta ei he nähneet heitä.
lä heidän äänensä, mntta ei he nähneet heitä.
2 Mos. 10: 23.
2. Ja he ylistivät sinua, ettei he senkaltaista kärsineet, ja kiittivät, ettei
he, jotka heiltä vahingoittiin, heille kostaneet, ja toivottivat, että he olisivat
kaukana heistä.
3. Sitä vastaan annoit sinä näille tulipatsaan*, joka heitä valisti oudolla tiellä,
ja et antanut auringon vahingoittaa heitä sillä jalolla matkalla.
* 2 Mos. 13: 21. Ps. 78: 14. 105: 39.
4. Sillä ne olivatkin mahdolliset olemaan ilman vaIkeutta, ja pitikin
pimeydessä niinkuin kahleissa makaaman, että he sinun lapsias vankina pitivät,
jonka kautta lain katoomatoin valkeus maailmalle annettaman piti.
5. Ja kuin he ajattelivat tappaa* : pyhäin lapsia, (mutta yksi ulosheitetyistå**
kätkettiin heille rangaistukseksi) , otit sinä suuren joukon heidän lapsistansa,
ja hukutit heidät yhtä haavaa väkevässä vedessä.
* 2 Mos. 1: 16, 22. ** 2 Mos. 2: 3. 2 Mos. 12: 29. 2 Mos. 14: 28.
6. Se yö oli meidän isillemme ennen ilmoitettu*, että he vahvistettaisiin ja iloitsisivat
lupauksesta, jonka he uskoivat.
* 2 Mos. 12: 12.
7. Ja sinun kansas toivoi niin vanhurskasten autuutta ja vihollisten kadotusta.
8. Sillä kuin sinä vihollisia vaivasit, teit sinä meitä, joita tykös kutsuit,
jaloksi.
9. Ja kuin jnmalisten pyhät lapset uhrasivat sinulle salaisesti, ja yksimielisesti
pitivät Jumalan lakia, silloin he tahtoivat niinkuin pyhät kärsiä pahaa ja hyvää
toinen toisensa kanssa; ja isät veisasivat kiitosvirsiä heidän edessänsä.
10. Mutta sitä vastaan kuului vi.hollisten huuto paljo toisin, ja kuultiin vaikia
valitus siellä ja täällä lapsilta.
2 Mos. 12: 30.
11. Sillä yhtäläinen vitsaus oli herralla ja palvelialla, ja kuninkaankin täytyi
sitä kärsiä kuin alamaisten.
12. Ja jokaiselia heillä oli sangen monta kuollutta, Jotka yhdenkaltaisella kuolemalla
kuolivat, niin ettei elävät kerinneet heitä hautaamaan; sillä yhdellä hetkellä
tulivat heidän parhaat sikiänsä pois.
13. Ja jotka ei ennen tahtoneet uskoa, estetyt noidilta, niiden täytyi nyt, sittekuin
kaikki esikoiset tapetut olivat, tunnustaa, että tämä kansa oli Jumalan lapsi.
14. Sillä koska kaikki alallansa ja vaiti olivat, ja juuri puoliyö oli,
15. Tuli sinun kaikkivaltias sanas alas taivaasta kuninkaalliselta istuimelta,
niinkuin voimallinen sotamies*, keskelle maata, joka piti hävitettämän,
* 2 Mos. 15: 3.
16. Se terävä miekka, joka sinun ankaraa käskyäs kantoi, seisoi, ja täytti kaikki
paikat kuolleilla, ja vaikka se seisoi maassa, ulottui se kuitenkin taivaasen.
17. Silloin peljätti heitä äkisti hirmuinen unen näky, ja tapaturmainen hämmästys
tuli heidän päällensä,
18. Ja tässä makasi yksi, ja toinen siellä puolikuolleena, niin että kyllä hänessä
nähtiin, minkä syyn tähden hän kuoli.
19. Sillä unet, jotka heitä peljättivät, antoivat heille kyllä tietää, ettei he
olisi hukkuneet tietämättä, minkä tähden he niin pahoin rangaistiin.
20. Tuli myös vihdoin kuoleman kiusaus vanhurskaille, ja korvessa tapahtui vahinko
kansassa; mutta viha ei ollut kauvan.
21. Sillä se nuhteetoin mies kiiruhti, joka heidän edestänsä soti, ja kantoi virkansa
kilven, rukouksen ja sovinnon* suitsutuksella, ja seisoi vihaa vastaan, ja lopetti
sen surkeuden, jolla hän osoitti, että hän oli sinun palvelias.
4 Mos. 16: 46.
22. Mutta hän voitti sen hirmuisen menon, ei ruumiillisella väellä eli miekan
voimalla, vaan sanalla paiskasi hän vaivaajan allensa, koska hän ilmoitti valan
ja liiton, joka isille luvattu oli.
23. Sillä koska kuolleet lankesivat toinen toisensa päälle, seisoi hän siellä
keskellä, ja asetti vihan, ja esti, ettei hän päässyt eläväin tykö.
24. Sillä hänen pitkässä hameessansa oli kaikki kaunistus*, ja isäin kunnia neljässä
kivirivissä kaivettu, ja sinun jaloutes hänen päänsä lakissa.
* 2 Mos. 28: 6, 14, 36.
25. Senkaltaisista täytyi turmelian paeta ja sitä peljätä; sillä siinä oli kyllä,
että viha ainoasti sillä koeteltiin.