TUTKIMUSVERKKOJEN KˇYTT™ KIRJASTOISSA Juha Hakala Tieteellisten kirjastojen atk-yksikk” 1. laitos 7.12.1992 Artikkelini tarkoituksena on perehdytt„„ kirjastoissa ty”skentele- vi„ tietokoneverkkojen perusk„sitteisiin ja toimintoihin silt„ osin kuin ne ovat kirjastojen kannalta relevantteja. Kirjastoalalle t„r- ke„„ ISOn Search and retrieve -standardia ja sen sovelluksia esitel- l„„n lyhyesti; tarkoitus on laatia SRst„ laajempi kuvaus my”hemmin. Artikkelin lopussa on vilkaisu kristallipalloon, tarpeellisia k„si- tem„„ritelmi„ ja l„hdeluettelo. Tietoliikenne on eritt„in nopeasti kehittyv„ alue. Siksi t„t„ teksti„ on tarkoitus p„ivitt„„ 1-2 kertaa vuodessa. Ensimm„isen ver- sion tiedot ovat syksyn ja alkutalven 1992 tasalla. Tietokoneverkkojen k„ytt” on 80-luvulta l„htien mullistanut tie- teellist„ kommunikaatiota. S„hk”posti yhdist„„ eri puolilla maailmaa ty”skentelev„t tieteenharjoittajat. Toisella puolella maailmaa si- jaitsevilta tietokoneilta voi poimia erilaisia teksti- tai ohjelma- tiedostoja omaan k„ytt””n. Et„koneilla olevia resursseja, eli vaik- kapa kirjastojen tietokantoja, on annettu vapaaseen k„ytt””n. Suomalaiset korkeakoulukirjastot ovat parhaillaan siirtym„ss„ vai- heeseen, jossa verkoista tulee erottamaton osa arkip„iv„„. VTLS-pro- jektien my”t„ kirjastojen kiinteist”j„ on kaapeloitu ja liitetty yliopistojen paikallisverkkoihin. Henkil”st” on saanut VTLS:n k„yt- t””n tarvittavia laitteita ja ohjelmia eli mikroja, p„„tteit„ ja p„„te-emulaattoreita. Kirjastot muodostavat LINNEA-verkon (Library Information Network for the Academic libraries), jossa haku ja tie- tueiden siirto toisten LINNEA-j„senten tietokannoista on arkip„iv„„. VTLS:„„ varten hankittu v„lineist” kelpaa my”s muiden verkkoihin kytkettyjen laitteiden k„ytt„miseen. Omalta p„„tteelt„ tai mikrolta voidaan ottaa yhteys yliopiston keskuskoneelle, josta yleens„ voi k„ytt„„ verkkoja monipuolisesti hyv„kseen. Suuri osa oman atk-kes- kuksen kautta saavutettavista verkon palveluista on siten k„ytett„- viss„ vain hankkimalla k„ytt„j„tunnus keskuskoneelle. LINNEA-kirjastot hy”dynt„v„t toistensa rekistereit„ FUNETin v„li- tyksell„ jo nyt rutiininomaisesti. LINNEAn ulkopuolisia FUNETin tai muiden tutkimusverkkojen palveluja k„ytet„„n kuitenkin varsin v„h„n. Verkkoja ja niiden hy”dynt„mist„ koskeva keskustelu on v„h„ist„ kir- jastoalan kotimaisissa julkaisuissa. Riitta Favorin on kirjoittanut ulkomaisten kirjastoluetteloiden k„yt”st„ (Favorin 1991A, Favorin 1991B), mutta esimerkiksi s„hk”postin tai tiedostopalvelimien hy”- dynt„misest„ ei ole kerrottu kirjastoalan kotimaisissa julkaisuissa. Internet yhdist„„ tietokoneverkot Tarkastelen seuraavaksi Internetin eli eri tietokoneverkot yhdis- t„v„n verkon palveluja. Tutkimusverkkojen palveluista antaa suppean yleiskuvauksen FUNET-projektin julkaisema kirjanen Perustietoa tie- toliikenneverkoista (Er„kangas). Perusteellisempaa tietoa kaipaaval- le hyv„ l„hde on The Matrix (Quarterman), joka osittaisesta vanhen- tuneisuudestaan huolimatta on yh„ kattavin painettu verkkoluettelo. Internet on alunperin USAn liittovaltion yll„pit„m„ looginen verk- ko. Se liitt„„ toisiinsa suuren joukon tutkimusverkkoja ja niihin kuuluvat tietokoneet verkkojen jo olemassa olevien liikenneyhteyk- sien avulla. Kirjassa The Matrix vuodelta 1990 arvioidaan Internetin j„senverkkojen m„„r„ksi 400, niiss„ olevien laitteiden m„„r„ksi 40 000 - 500 000 ja k„ytt„j„luvuksi 500 000 - 1 000 000 (Quarterman, s. 278). Arvion karkeus kertoo v„lillisesti my”s j„ttim„isen verkon hallinnan ja seurannan vaikeudesta. Nickersonin loppuvuodesta 1991 esitt„m„t luvut ovat 2760 j„sen- verkkoa ja yli 500 000 kytketty„ laitetta (Nickerson, s.25). K„ytt„- j„m„„r„n arvellaan olevan 1 - 5 miljoonaa. Muutos on ollut eksponen- tiaalista, vaikkakin osa kasvusta voi aiheutua n„kemyseroista. Vuo- den 1992 syksyll„ Internetin laitem„„r„ lienee l„hell„ miljoonaa, sill„ verkos kasvu on edelleen nopeutunut. FUNET ja muut skandinaaviset tutkimusverkot ovat Internetin osa- verkkoja. Siksi periaatteessa jokainen, jolla on k„ytt„j„tunnus FU- NETiin liitetyss„ koneessa, voi k„ytt„„ my”s Internetin palveluja. K„ytt„j„tunnus ei toki yksin riit„. On my”s hankittava perustiedot verkkojen palvelujen k„ytt”tavoista ja -mahdollisuuksista omassa ym- p„rist”ss„. Eri korkeakoulujen ratkaisut ja ohjelmistot eroavat yleens„ toisistaan. Yleens„ korkeakoulut ovat rajanneet verkon k„yt- t”oikeudet tietyille koneille. Toisaalta eri toiminnot voivat sijai- ta eri koneilla. Korkeakoulujen atk-keskusten kurssit ovat tehokas keino verkkojen palveluja ja korkeakoulukohtaisia erityisratkaisuja (palvelukoneet, sovellusohjelmat) koskevien tietojen saamiseen. Niilt„ saa my”s pe- rustaidot keskuskoneiden k„ytt”j„rjestelmien (usein VAXin VMS tai jokin UNIX) ja "tavallisen" k„ytt„j„n kannalta t„rkeimpien sovellus- ten hy”dynt„miseen. Kursseilla voi kenties oppia my”s erottamaan ne ongelmat, joita ei nykytekniikalla voida poistaa. Erityisesti kirjastonhoitajille suunnattuja artikkeleita ja oppai- ta Internetin k„yt”st„ on tarjolla useita. Laine Farleyn toimittama Library resources on the Internet (Farley) on verraten ajantasainen ja kattava. Tutkimusverkkoja yleens„ koskevia, aloittelijalle sopi- via l„hteit„ on Elliott Parkerin Computer Networking Bibliography -julkaisussa (Parker). Kenties paras tarjolla oleva yleinen l„hde on Brendan Kehoen opas Zen and the art of the Internet (Kehoe). Teos kertoo verkkojen k„yt”st„ ja t„rkeimmist„ palveluista perusasiat. Farleyn ja Kehoen oppaat ovat verraten hyvin sovellettavissa Suomen oloihin. Palvelujen k„ytt”tapa ei ole riippuvainen paikasta - tie- dostopalvelin toimii samoin oli se sitten Espoossa tai Kalifornias- sa. Merkitt„vin puute on se, ett„ amerikkalaisille tehdyt ohjeistot keskittyv„t USAssa tarjolla oleviin palveluihin Euroopan tilanteen j„„dess„ v„hemm„lle huomiolle. Tiedot USAn tiedostopalvelimista ovat meille liki tarpeettomia, koska Suomessa olevista laitteista l”yt„„ samat tiedot. Internetin palveluista Internet-verkossa ja useimmissa sen j„senverkoissa palvelut on to- teutettu TCP/IP-protokollia (Transmission Control Protocol/Internet Protocol) k„ytt„en. TCP-protokolla vastaa koneelta toiselle siirre- tyn tiedon eheydest„ ja IP tiedon siirrosta koneelta toiselle. TCP/IP-protokollaperheen palveluista tavalliselle k„ytt„j„lle t„r- keimm„t ovat s„hk”posti, tiedostonsiirto ja tietokoneiden et„isk„yt- t”. Vastaavat protokollat ovat SMTP (Simple mail transfer protocol), FTP (File transfer protocol) ja Telnet. Perustietoja n„ist„ proto- kollista antaa Internetworking with TCP/IP (Comer). Esimerkkin„ pai- kallistason toteutuksista Helsingin yliopiston TCP/IP-palvelujen pe- rusteet PC-k„ytt„jille kuvataan ohjeessa MS-DOS ja TCP/IP (Syrj„- nen). Pitk„„n vireill„ ollut OSI-standardeihin siirtyminen monipuolistaa edell„ mainittuja peruspalveluja ja luo useita kokonaan uusia. Esi- merkiksi OSI:n tiedostonsiirtoprotokolla FTAM on TCP/IPn tarjoamaa FTPt„ monipuolisempi. Toisaalta et„k„yt”n m„„rittelev„ VT- eli Vir- tual terminal -standardi ei ole Telnetiin verrattuna kovin houkutte- leva. Kirjastoille t„rkeimpi„ OSI-standardeja ovat viime vuonna hyv„ksytyt kirjastostandardit SR (Search and retrieve, ISO 10162 ja 10163) sek„ ILL (Interlibrary lending, ISO 10160, 10161). SR on helposti sovel- lettavissa muuhunkin kuin bibliografiseen dataan, ja siksi on toden- n„k”ist„ ett„ sit„ tullaan k„ytt„m„„n hyvin monenlaisten sovellusten rakentamiseen. OSI-protokolliin perustuvia ohjelmia ei viel„ ole kovin paljon. Lis„ksi sovelluksia on tehty valikoiden - suosittuja ovat olleet s„hk”posti (X.400), hakemistopalvelut (X.500) ja FTAM, kun taas Tel- neti„ varsin l„heisesti muistuttavaa VT-protokollaa k„ytt„vi„ sovel- luksia on hyvin v„h„n. Muutamat OSI-ohjelmat toimivat vain puhtaissa OSI-verkoissa, mutta useimpia OSI-toteutuksia voidaan k„ytt„„ my”s TCP/IP-verkoissa (to- teutusmetodeista tarkemmin Rose, s. 101-105). OSI-verkkojen m„„r„ on toistaiseksi hyvin pieni, kun taas TCP/IP on k„yt”ss„ koko Interne- tiss„. Siksi OSI-palveluiden ajaminen TCP/IPn p„„ll„ on ainoa tapa saada OSI-palvelut nopeasti yleiseen k„ytt””n. S„hk”posti liikkuu vikkel„sti S„hk”posti on nopea ja tehokas tapa kommunikoida muiden s„hk”pos- tia k„ytt„vien henkil”iden kanssa. Postin k„sittelyyn liittyv„t ko- mennot on helppo oppia, mutta k„ytt”„ hankaloittaa vastaanottajan osoitteen selvitt„misen vaikeus (ks. Kehoe, 11-17). Osoitteita ei ole koottu yhdeksi loogiseksi hakemistoksi, koska sellaisen yll„pito olisi k„yt„nn”ss„ mahdotonta nykyohjelmilla. Ellei osoitetta tied„, se on kysytt„v„ esim. puhelimitse tai kirjeitse. OSIn X.500-proto- kolla voi lievent„„ ongelmaa, koska se mahdollistaa suurten osoite- hakemistojen hajautetun yll„pidon. Internet-s„hk”posti ei yleens„ kerro l„hett„j„lle, onko vastaanot- taja lukenut viestin. Sen sijaan toiminto yleens„ varoittaa, jos kirjett„ ei pystytty toimittamaan perille. Internet- ja BITNET-verkoissa on suuri joukko ilmaisia keskustelu- ryhmi„ (listoja), joiden j„seneksi voi kuka tahansa s„hk”postiosoit- teen omaava ilmoittautua. J„sen saa kaiken listalle l„hetetyn (ja hyv„ksytyn) postin, ja h„n voi itse l„hett„„ viestej„ listaan. My”s muita palveluja on tarjolla; halutessaan listan j„sen voi saada mm. listan j„senten nimet ja s„hk”postiosoitteen. Liian monia listoja ei kannata tilata, koska p„ivitt„in saapuvien viestien m„„r„ nousee jo muutamaa aktiivista listaa seuratessa useisiin kymmeniin. Keskuskusteluryhmi„ voi seurata my”s netnews-palvelun kautta. Kor- keakouluissa on yksi tai useampia koneita, joille on tilattu vali- koima keskusteluryhmi„. Saapuneita viestej„ s„ilytet„„n rajallinen aika, esimerkiksi pari viikkoa. Ero listan tilaamiseen on se, ett„ netnewsiin saapuneet viestit eiv„t tule omaan s„hk”postilaatikkoon. Siksi listan tilaamista ei tarvitse keskeytt„„ loman tms. poissaolon ajaksi. Akateemisista keskusteluryhmist„ on olemassa sek„ yleinen ett„ erilaisia erikoisalojen luetteloita. Yleinen lista (Kovacs) p„ivit- tyy pari kolme kertaa vuodessa. Nelj„nness„ laitoksessa on seitsem„n alanmukaista osaa; kirjastoja koskevat ryhm„t ovat on osassa kolme. Kirjastoalan oman luettelon (Bailey) mukaan erityisesti kirjastoja koskevia keskusteluryhmi„ oli viime vuoden marraskuussa 47. Lis„ksi kirjastoalaa k„sittelevi„ elektronisia julkaisuja oli kahdeksan. Se- k„ listojen ett„ lehtien m„„r„ on kasvanut voimakkaasti: syyskuussa 1992 keskusteluryhmi„ oli 85 ja elektronisia julkaisuja 13. Baileyn luettelo ja sen sis„lt„mien listojen tilausohjeet jaetaan s„„nn”llisesti PACS-L -listan (Public access computer systems in libraries) tilaajille. Heit„ oli kuluvan vuoden kev„„ll„ yli 3300 yhteens„ 35 maassa. Syyskuussa k„ytt„jien m„„r„ oli jo 4680. Suurin osa tilaajista on amerikkalaisia; suomalaisten osuus j„„ pariin kym- meneen. Seurasin muutamia kirjastoalan listoja kokeilumieless„ vuosina 1991-1992. Listojen yhteinen ongelma n„ytt„„ olevan amerikkapainot- teisuus. Enemmist” aktiiveista listojen j„senist„ on USAsta, mik„ toki vaikuttaa my”s keskustelujen aiheisiin. Kokemusten perusteella k„ytt”kelpoisia listoja ovat PACS-L ja VTLS-kirjastojen VTLSLIST. Charles Baileyn kes„kuussa 1989 perustama PACS-L on kirjastoalan listoista suosituin. Se on varsin aktiivinen: viestej„ tulee p„ivit- t„in 5-15. Keskustelujen teemat vaihtelevat HP Deskjetin mustes„i- li”iden tankkaamisesta tutkimusverkkojen tulevaisuuden pohdiskeluun. Lista on ns. moderoitu eli yll„pit„j„t tarkistavat kaikki listalle l„hetetyt viestit ennen niiden v„litt„mist„ eteenp„in. Samaan tee- maan kuuluvat viestit kootaan yhdeksi pidemm„ksi kirjeeksi, mik„ helpottaa keskustelun seuraamista. Pari vuotta sitten perustettu VTLSLIST oli aluksi varsin hiljai- nen, mutta viime aikoina lista on aktivoitunut. Keskustelua ovat VTLSLISTiss„kin yll„pit„neet p„„asiassa amerikkalaiset. Puheenaiheet ovat silti usein olleet my”s meid„n kannaltamme relevantteja. Eri- tyisen kiinnostavaa on ollut kokemuksien vaihto VTLS:n uusista ver- sioista ja niiden erityispiirteist„. Kirjastotoimintokohtaiset listat, kuten kaukopalvelun ILL-L ja luetteloinnin AUTOCAT, k„rsiv„t verraten paljon amerikkalaisten yli- vallasta. Toisaalta kirjastoj„rjestelm„kohtaiset listat k„sittelev„t usein ongelmia, joita ei edes voi hahmottaa, ellei ole ao. j„rjes- telm„n k„ytt„j„. Mik„ tahansa lista voidaan tilata l„hett„m„ll„ listaa hoitavalle LISTSERV-ohjelmalle ilmoitus s„hk”postina. Esimerkiksi, Helsingin yliopiston VAXilla PACS-L -listan tilaus tehd„„n n„in: $MAIL (mail-ohjelman k„ynnistys) MAIL>SEND (sanoman l„hetyskomento) To:in%"listserv@uhupvm1.bitnet" (listserv-ohjelman osoite) Subject: subscribe pacs-l Etunimi Sukunimi (tilauskomento) Ctrl Z (sanoman p„„tt„minen ja l„hetys) MAIL>EXIT (poistuminen mail-ohjelmasta) $ Listan tilausvahvistuksen my”t„ saa ohjeen LISTSERV-ohjelman k„y- t”st„. Perusteellisemman k„ytt”ohjeen voi halutessaan helposti tila- ta suoraan ohjelmalta perusohjeen sis„lt„min komennoin. Tarjolla olevat toiminnot ja komennot ovat samoja kaikilla listoilla, koska yll„pito-ohjelma on aina sama. Tiedostonsiirto Tiedostonsiirto on vaivaton ty”kalu julkisohjelmien ja erilaisten tekstien poimimiseen verkossa olevilta tiedostopalvelijoilta. Tie- dostopalvelija on kone jota kuka tahansa voi k„ytt„„ FTP-ohjelmaa (File transfer protocol) k„ytt„en. Verkkoslangilla puhutaan ns. ano- nymous FTP:st„, koska palvelijalle kirjoittaudutaan k„ytt„j„ksi tun- nuksella anonymous. Salasanaksi on korrektia antaa oma s„hk”postio- soite. Tiedostopalvelijoita on Internetiss„ tuhansia. Niist„ on tehty FTP:ll„ (!) poimittavissa olevia luetteloita, jotka kertovat my”s, mit„ aineistoa milt„kin koneelta saa. Valitettavasti mik„„n luettelo ei ole ajantasainen eik„ kattava. FUNETista nimell„ archie.funet.fi l”ytyv„ Archie-ohjelma onkin paras ty”kalu halutun ohjelman l”yt„mi- seen. Archie-palvelimet seuraavat t„ll„ hetkell„ noin 900 suurta Interne- tin tiedostopalvelijaa, joissa on 1.6 miljoona tiedostoa. Yhdess„ ne sis„lt„v„t yli 100 Gigatavua tietoa (Deutsch, s.48) Archien k„ytt” on varsin helppoa eik„ v„ltt„m„tt„ edellyt„ muuta ohjetta kuin oh- jelman opasteet. Archien yleiskuvaus ja tulevaisuuden suunnitelmat l”ytyv„t Peter Deutschin artikkelista Resource discovery in an In- ternet environment - the Archie approach (Deutsch). FTP-ohjelman k„ytt” ei ole vaikeaa, koska usein tarvittavia komen- toja on v„h„n. Lis„ksi ohjelmassa on komennolla ? saatava opaste. Seppo Syrj„sen laatima TCP/IP-ohje sis„lt„„ selke„n FTP-k„ytt”oppaan (Syrj„nen, s. 8-16). Monet palvelujen tarjoajat huomauttavat, ett„ palvelimen k„ytt” virka-aikana ei ole suotavaa, koska laitteella on muita sovelluksia. Tiedon l”yt„minen palvelimesta saataa joskus olla ongelma. Tiedos- tonimi„ ei ole indeksoitu, ja siksi hakijan on tiedett„v„ mist„ ali- hakemistosta tiedosto l”ytyy. Eri palvelimien hakemistopuut ovat ai- na erilaisia - k„ytt„j„ kaipaa jopa kirjastojen UDK-pohjaisia hylly- luokituksia. Muutaman vierailun j„lkeen usein k„ytettyjen palveli- joiden hakemistorakenne ja mahdolliset FTP-sovelluksen erikoispiir- teet tulevat kyll„ tutuiksi. Tiedostopalvelimien hakemistorakenteiden hajanaisuus on vain pieni ongelma verrattuna Internetin sis„lt„m„n tiedon kuvailuun yleens„. Toistaiseksi k„ytt„j„n on kehittyneempien ty”kalujen puuttuessa tyy- dytt„v„ painettuihin ohjeisiin (esimerkiksi Internet-kirjastoluette- lot). Lis„tietoja nykytilanteesta ja mahdollisista kehityssuunnista verkkojen resurssien kuvaamisessa antavat Lynch ja Preston. FTP:n hy”dynt„minen Suomessa on helppoa siksi, ett„ l„hes kaikki Internetist„ l”ytyv„ k„ytt”kelpoinen aineisto on koottu yhdelle laitteelle. Se on FUNET-organisaation tiedostopalvelija nic.funet.fi (tunnetaan my”s nimell„ ftp.funet.fi). Laite on todenn„k”isesti Eu- roopan suosituin ja suurin. Se sis„lsi syksyll„ 1993 noin 10 gigata- vua ohjelmia. Ei ole j„rkev„„ poimia toiselta puolelta maailmaa tiedostoa jonka voi hakea kotimaasta, kenties viel„ paikallisiin oloihin sovellettu- na. Jos FUNETin laitteelta ei l”ydy haluttua aineistoa, voi kokeilla my”s Vaasan yliopiston tiedostopalvelijaa eli garbo.uwasa.fi:t„. Garbo on FUNETin palvelijaa valikoivampi, mutta eritt„in hyvin yll„- pidetty. FUNETin kanssa on sovittu, ett„ Internetist„ l”ytyv„, kirjastojen kannalta mielenkiintoinen aineisto siirret„„n nic.funet.fi:hin. Tie- dostot l”ytyv„t alihakemistosta pub/doc/library. P„ivityst„ hoitaa Janne Himanka Oulun yliopiston kirjastotieteen ja informatiikan lai- tokselta. Hakemiston tiedosto 00Index kuvaa lyhyesti muiden tiedos- tojen sis„lt”„. Jatkossa my”s osa TKAYn tuottamasta materiaalista (esimerkiksi VTLS-pikaoppaat) vied„„n FUNETin palvelimeen muun kirjastoaineiston seuraksi. Aineiston p„ivitykset aloitetaan vuoden 1993 aikana. Internetiss„ on lis„ksi ainakin kaksi laitetta, joihin on koottu suuri m„„r„ kirjastojen kannalta kiinnostavia tekstej„ ja ohjelmia. Ne ovat University of North Texasin ftp.unt.edu (IP-osoite 129.120.1.4) sek„ University of Western Ontarion hydra.uwo.ca (129.100.2.13). Molempien palvelijoiden uutuuksista tiedotetaan PACS-L -listalla. Uutuustiedotteet sis„lt„v„t lyhyen kuvauksen sek„ ohjelmista ett„ teksteist„ ja ao. tiedostopalvelijan k„yt”st„. Yhteydenotto n„ille Atlantin toisella puolen oleville koneille ja tiedostonsiirrot niilt„ sujuvat aikaisin aamulla nopeasti. Siirtono- peudet vaihtelevat verkon kuorman mukaan suuresti; ruuhka-aikana eli iltap„iv„ll„ tiedonsiirto voi olla hidasta. Siirretty aineisto on kokemuksiemme mukaan ollut aina siirtovirheet”nt„: ohjelmat toimivia ja tekstit luettavia, edellytt„en ett„ ne ovat alun perin olleet sellaisia. TKAY on hy”dynt„nyt FTPt„ ennen kaikkea Internet-verkkoa koskevien ohjeiden ja Internet-kirjastolistojen poimimiseen. Olemme hakeneet my”s TCP/IP-palveluidenk„ytt”ohjeita : paradoksaalista kyll„, par- haat ohjeet l”ytyv„t verkosta itsest„„n, kunhan vain osaa hakea oi- kean tekstin tai ohjelman oikeasta paikasta. Todiste t„st„ on k„sil- l„ olevan tekstin l„hdeluettelo. Yksikk””n on koottu PC-ohjelmia my”s mm. virustorjuntaa ja mikro- jen k„yt”n tehostamista varten. Itse asiassa my”s Helsingin yliopis- tossa k„ytetty, Telnetin ja FTPn sis„lt„v„ PC-julkisohjelma NCSA Telnet on alunperin poimittu Internetist„. Helsingin yliopiston atk- keskus on muokannut sen Suomen oloihin sopivaksi. FUNETin nic.funet.fi-palvelijasta voi hakea kirjastoja koskevia tiedostoja (alihakemisto /pub/doc/library) seuraavilla komennoilla, kun k„ytet„„n Helsingin yliopiston VAXia: $setup tcp (tcp/ip:n k„ytt””notto) $ftp nic.funet.fi (yhteydenotto palvelijaan) User name:anonymous („l„ anna oikeaa tunnustasi) Password:oma postiosoite cd pub/doc/library (hakemiston vaihto cd-komennolla) dir (hakemiston tiedostonimien listaus p„„tteelle) get internet.libraries (Art St. Georgen ja Ron Larsenin kirjastolistan poimiminen omalle koneelle) quit (poistuminen FTP-ohjelmasta) $ Et„isk„ytt” - tuttua tutkijoille Eri alojen tutkijat ovat jo pitk„„n k„ytt„neet TCP/IPn Telnet-pro- tokollaan perustuvia et„koneiden hy”dynt„miseen. Telnet-ohjelman k„ytt” sin„ns„ on hyvin helppoa. Yleinen ohje on Zen-oppaassa (Ke- hoe, s. 45-46). Syrj„nen esittelee perusteellisesti NCSA Telnet-oh- jelmiston k„yt”n (Syrj„nen, s. 2-7). Et„koneiden k„ytt”j„rjestelmien ja k„ytt”kelpoisten sovellusten opettelu onkin sitten teht„v„, johon tuskin kukaan pystyy. Tarjolla olevien koneiden ja niill„ olevan informaation m„„r„ on valtava. Tiedon paikallistaminen yhdest„ kirjastosta on helppoa ver- rattuna Internet-tiedonhakuun! Parin viime vuoden aikana tiedonhaun helpottamiseksi on kehitetty erilaisia apuohjelmia. Ne yritt„v„t ku- kin tavallaan piilottaa k„ytt„j„lt„ sen tosiasian, ett„ k„ytetty re- surssi ei ole omalla koneella vaan esimerkiksi toisella puolella maailmaa. T„h„n ryhm„„n kuuluvia ohjelmia ovat mm. WAIS, Gopher ja Prospero. Prospero on hajautettu tiedostoj„rjestelm„. Ohjelman luomassa tie- dostohakemistossa voi olla eri koneilla olevia tiedostoja, joita k„ytt„j„ voi hy”dynt„„ omalla laitteellaan. Hajautuksen edellytt„m„t tiedostonsiirrot eiv„t n„y k„ytt„j„lle. Lis„tietoja Prosperosta ja sen toiminnasta antaa (Neuman). WAIS (Wide area information server) on asiakas-palvelin -mallin varaan rakentuva ohjelma. WAIS-asiakasohjelmalla voi hakea tietoa WAIS-palvelimien tietokannoista vapaatekstihakuna. Palvelinkoneita on Internet-verkossa jo noin 300 ja niilt„ l”ytyy hyvin monenlaista tietoa. WAISin k„ytt” sin„ns„ on helppoa -- sek„ haku ett„ yhteyde- notot palvelimiin ovat yksinkertaisia. Hyv„ johdanto WAISiin on (Wide). Ard” ja Koch esittelev„t Lundin yliopistossa k„ynnistetyn WAIS-projektin (Ard”). Lundissa tavoittee- na on paitsi luoda tietopankki ymp„rist”tieteest„, tietokoneteknii- kasta ja Internet-informaatiosta, my”s lis„t„ tiet„myst„ WAISin kal- taisten uusien v„lineiden mahdollisuuksista (Ard”, s 5-6). Internet Gopher on tiedonv„litysohjelmisto, joka yhdist„„ ilmoi- tustaulun ja tietokantaohjelmiston piirteit„. K„ytt„j„ voi valita ilmoitustaululta aiheen ja saada siit„ Gopheriin tallennetut tiedot itselleen. Ohjelmaan voidaan tallentaa linkkej„ muihin ty”kaluohjel- miin (Archie, WAIS-palvelimet) tai et„koneilla oleviin sovelluksiin. Helsingin yliopisto asensi Gopher-palvelimen kes„ll„ -92. Sen avulla on mm. automatisoitu yhteydenotot LINNEA-kirjastojen VTLS-j„rjestel- miin. Gopher, WAIS ja Prospero ovat kaikki ilmaisohjelmia eli vapaasti k„ytett„viss„ ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Osittain t„st„ syyst„ niiden installaatioiden m„„r„ on lis„„ntynyt eritt„in nopeasti. Oh- jelmien k„yt”n lis„„ntymist„ puolestaan edesauttaa niiden opettelun helppous. Tehokas tiedonhaku Internetist„ ei silti ole yksinkertais- ta n„ill„k„„n v„lineill„, koska tietoa on todella paljon eik„ sit„ ole organisoitu systemaattisesti. Internet-tiedonhakua onkin verrat- tu paloletkusta juomiseen. Internet-resursseja tarkemmin arvioitaessa kirjastojen kannalta mielenkiintoisimpia l„hteit„ ovat luultavasti muiden kirjastojen bibliografiset tietokannat, joita on tavoitettavissa jo noin 500. Kaikki n„m„ j„rjestelm„t ovat k„ytett„viss„ tiedonhakuun korvaukset- ta. Lis„ksi monet maksulliset tietokantais„nn„t ovat avanneet Inter- net-yhteyksi„ perinteisten X.25-pohjaisten linjojen rinnalle. Esim. Dialogiin voidaan muodostaa Telnet-yhteys osoitteeseen dialog.com. Muiden kirjastojen tietokantojen k„ytt„miseen voidaan esitt„„ mm. seuraavia syit„ (Farley s. 7-9): 1. Oman n„ytt”luettelon t„ydent„minen 2. Oman kokoelman evaluointi 3. Erikoiskokoelmien k„ytt” 4. Eri j„rjestelmien piirteiden evaluointi LINNEAn erikoisuus on muiden LINNEA-kirjastojen tietokantojen k„ytt” bibliografisten tietueiden kopiointiin. Tavallisesti t„m„ piirre puuttuu tai on toteutettavissa vain tietoliikenneohjelman lo- kitiedoston ja erillisen tietueiden konversio-ohjelman avulla. TCP/IP-protokollaperheess„ ei ole palvelua, jonka varaan tietueiden siirto-ohjelma olisi voitu rakentaa. HP3000-laitteella on HP:n oma, TCP/IP-verkossa k„ytett„v„ tietueensiirtoprotokolla, jota on menes- tyksell„ sovellettu mm. LINNEA-verkossa. Kirjastot vailla seini„ Internet-verkon kautta saattoi jo vuoden 1991 lopulla tavoittaa yli 250 kirjastotietokantaa (Noonan, s. 1). Uusia tietokantoja ava- taan viikoittain - t„t„ kirjoitettaessa Internet-kirjastoja on noin 500. Hyvi„ apuneuvoja Internet-kirjastojen k„ytt””n ovat Noonanin julkaisun ohella kaksi muuta USA:ssa koottua hakemistoa (Barron; St. George & Larsen), jotka p„ivittyv„t pari kertaa vuodessa. Hakemistot sis„lt„v„t j„rjestelmien sis„„n- ja uloskirjoittautumiskomentojen lis„ksi my”s listan tuetuista p„„tetyypeist„ sek„ perustiedot haku- kielten ominaisuuksista. Kirjastohakemistojen paremmuus on makuasia. Billy Barronin lista on hyvin organisoitu ja selke„. St. Georgen ja Larsenin luettelon painoasu on sekavampi, mutta kirjastoista annetaan enemm„n tietoja. St. George & Larsen informoi usein esimerkiksi tietokannan koosta ja sis„ll”st„. Kirjastotietokantojen lis„ksi St. George ja Larsen ovat koonneet listaansa my”s muita hyvi„ Internet-tiedonl„hteit„ ku- ten CWIS- eli Campus-wide information system-palvelijoita. Luetteloiden sis„lt„m„t tiedot on tallennettu my”s PCll„, Unixilla tai VAX VMSll„ toimivaksi hypertekstiohjelmaksi nimelt„ Hytelnet. Se on ilmaisohjelma, jonka voi poimia muun muassa nic.funet.fi-palveli- men pub/doc/library-hakemistosta. UNIX-version avulla on mahdollista automatisoida my”s yhteydenotto et„koneelle. Samaan pystyy toinen UNIX-ohjelma nimelt„ LIBS. Dana Noonanin tiivis lista antaa erityismaininnan muutamille poik- keuksellisen mielenkiintoille kohteille. Yksi n„ist„ on FENNICA eli Suomen kansallisbibliografiatietokanta (Noonan, s. 1). Kansallisbib- liografiamme oli ensimm„inen, jonka yhteystiedot julkistettiin maailmanlaajuisesti. Tietokannan Internet-k„ytt” ei ole kovin aktii- vista, mutta FENNICAlla on muutamia uskollisia ulkomaisia vieraita. Islanti seurasi Suomen esimerkki„ kuluvan vuoden kev„„ll„. Hakemistot eiv„t juuri kerro siit„ miten tietokannoissa kannattaa toimia. K„ytt„ytymiss„„nt”j„ antaa Library resources on the Internet -ohjeen luku Using systems successfully - survival tips (Library, s. 17-25). Runsaasti k„yt„nn”n kokemuksia et„tietokantojen k„yt”st„ on my”s Raederin ja Andrewsin katsauksessa (Raeder & Andrews, s. 23-31). Yleisohjeiden ("netiquette") lis„ksi suomalaisen k„ytt„j„n pit„„ ottaa huomioon kotimaiset erikoisolosuhteet. FUNETin yhteys Ruotsiin on raskaasti kuormitettu, vaikka linjan kapasiteettia on nostettu nopeasti. Siksi paras aika yhteyksien ottoon on varhainen aamu. Toi- saalta on kohteliasta v„ltt„„ muiden j„rjestelmien k„ytt”„ silloin kun ne ovat ruuhkaisia; t„m„kin puoltaa aamuvirkkua asennetta. LINNEA-kirjastojen julkiset osoitetiedot ovat 12.11.1992: Hanken hanna.shh.fi HYK hyk.helsinki.fi FENNICAn logon: hello xxx,user.clas01 HELKAn logon: hello xxx,user.clas02 JOYK joyk.joensuu.fi JYK jyk.jyu.fi LaYK saana.urova.fi TuKKK tuuli.utu.fi logon hello xxx,user.clas02 TYK tuuli.utu.fi logon hello xxx,user.clas01 Varasto varasto.uku.fi VaYK kustaa.uwasa.fi ¸BO* bo.abo.fi Muutamat korkeakoulut (LaTKK, OYK, TKK, TTKK) ovat rajoittaneet osoitejakelua siten, ett„ osoitteen saa halutessaan kirjaston yh- teyshenkil”lt„. Kaikki tietokannat ovat ainakin toistaiseksi muiden korkeakoulujen k„ytett„viss„ maksutta. Kirjastojen yhteystiedot - Internet-osoite tai yhteyshenkil” - on tallennettu VTLS-ohjelman opasteisiin, joihin p„„see VTLS-komennolla /HELP. T„hdell„ (*) merkityiss„ kirjastoissa pyydett„v„ k„ytt„j„tun- nus yhteyshenkil”lt„. Teknisesti LINNEA on avoin verkko, sill„ yhteydenotto on mahdolli- nen FUNETissa sovellettujen TCP/IP-protokollien avulla. Varastokir- jastoon ja Jyv„skyl„n yliopiston kirjastoon p„„see my”s X.25:n (Da- tapak, Digipak) avulla. Manner-Euroopasta on Internet-listoilla toistaiseksi mukana vain harvoja tietokantoja. Esimerkkin„ niist„ mainittakoon Lundin ylio- piston VTLS-j„rjestelm„. Syyt manner-eurooppalaisten kirjastojen poissaoloon lienev„t p„„osin teknisi„. Joitakin j„rjestelmi„ ei voi liitt„„ eurooppalaisiin tutkimusverkkoihin TCP/IP-tuen puutteen tai konekapasiteetin v„h„isyyden vuoksi. Kirjasto-ohjelmistojen et„k„ytt„j„lle antama tuki (hakukielen vaihto, opasteet) ei sek„„n aina ole riitt„v„. Lis„ksi Keski-Euroo- passa ei ole Pohjoismaiden NORDUNETi„ vastaavaa yhteist„ runkoverk- koa, ja t„st„ syyst„ Telnet-yhteydet voivat olla heikot (ks. Markus Sadeniemen artikkeli t„ss„ julkaisussa). Verkkostandardit tulossa kirjastoihin ISO on vuonna 1991 hyv„ksynyt julkaistavaksi ensimm„isen version SR- eli Search and retrieve -standardista, joka m„„rittelee miten tiedonhaku ja tietueiden siirto toteutetaan erilaisten kirjastoj„r- jestelmien v„lill„. Julkaisussa on kaksi osaa: palveluiden m„„ritys (ISO 10162) ja protokollan m„„ritys (ISO 10163). Standardin kehitys- ty” on nojannut kirjastoalan omiin asiantuntijoihin ja heid„n k„y- t„nn”n kokemuksiinsa. N„it„ on kertynyt muun muassa amerikkalaisesta Linked systems project -hankkeesta ja norjalaisista Bibnett-tutki- muksista (Bibnett 2). Protokollaa kuvataan lyhyesti artikkelissa OSI avaa kirjastot (Ha- kala) sek„ ISO SR-k„sitteen m„„rittelyn yhteydess„ t„ss„ arikkelis- sa. Vastaavaa amerikkalaista kansallista standardia, ANSI/NISO Z39.50:t„, jonka versio 2 (hyv„ksytt„neen vuonna 1992) on alasp„in yhteensopiva SR:n kanssa, esitell„„n artikkelissa Information ret- rieval as a network application (Lynch) ja artikkelisarjassa Z39.50 : a primer (Hinnebusch). ISO ILL on ISOn laatima standardi, joka m„„rittelee kaukopalvelu- liittym„n toteuttamisen kirjastoj„rjestelmien v„lill„. Standardi- julkaisu sis„lt„„ SR-protokollan tavoin palveluiden (ISO 10160) ja protokollan m„„rityksen (ISO 10161). Tavalliselle k„ytt„j„lle Search and retrieve -protokollaan perus- tuva asiakasohjelmisto (client) on suuri edistysaskel. H„n voi hakea oman j„rjestelm„n komennoin tietoja niist„ j„rjestelmist„, joissa on SR-palvelinohjelmisto (server). Toisaalta kirjaston luetteloijat pystyv„t siirt„m„„n luettelointitietueita omalle koneelle aiempaa helpommin, sill„ SR sallii tietueiden siirron halutussa MARC-muodos- sa suorak„ytt”isesti. K„yt„nn”n sovelluksia SR-protokollasta on toistaiseksi vain yksi, Karlsruhen yliopiston kirjastossa tehty ohjelmisto. Pohjoismaat ovat marraskuussa -91 k„ynnist„neet sovellusohjelmien luontiin t„ht„„v„n SR-Nett-projektin, jota vet„„ Liv Holm Norjasta. Projekti p„„ttyy syksyll„ 1993, ja sen tavoitteena on (Nordic 1992A, s. 4): 1. Helpottaa tiedonhakua ja tietueiden siirtoa pohjoismaisten yhteisluettelotietokantojen v„lill„ sek„ niiden ja muiden SR- tai Z39.50-liittym„n omaavien j„rjestelmien v„lill„. 2. Lis„t„ OSIn kirjastoalaa koskevien protokollien tuntemusta Pohjoismaissa. 3. Vaikuttaa n„iden protokollien kehitt„miseen saatavien koke- musten avulla. 4. Luoda edellytyksi„ SR-protokollan yleisemm„lle soveltami- selle tutkimusverkoissa. Projektin rahoittaja on NORDINFO ja sen suomalainen osapuoli on Tieteellisten kirjastojen atk-yksikk”. Hanke on her„tt„nyt laajaa mielenkiintoa Euroopassa. Syksyll„ 1992 projekti oli saanut valmiik- si SR-yhteysohjelmiston (protocol machine), joka sis„lt„„ sek„ asia- kas- ett„ palvelinosan. My”s ohjelmistojen testauksen suunnittelu oli edennyt varsin pitk„lle. (Nordic 1992B). Lis„tietoja Nordisk SR- nett projektista kertoo (Hakala 1992). Muutamat amerikkalaiset organisaatiot kehitt„v„t parhaillaan AN- SI/NISO Z39.50:een perustuvia ohjelmia. Mukana on tietokonevalmista- jia (Apple), tietopankkeja (Chemical abstracts services), yliopisto- ja (Stanford, MIT), kirjastoverkkoja (OCLC, RLG) sek„ kolme kirjas- toj„rjestelmien toimittajaa. N„m„ ovat DRA (Data Research Associa- tes), NOTIS ja VTLS. Kehitt„jill„ on yhteisty”ryhm„ nimelt„„n Z39.50 Implemtors' Group (ZIG), joka osallistuu aktiivisesti my”s itse standardin kehitt„miseen. Ryhm„n t„rkein yhteydenpitov„line on luon- nollisesti keskustelulista. Kes„kuussa 1992 oli jo 12 Z39.50-asiakasohjelmaa, jotka pystyiv„t keskustelemaan v„hint„„n yhden valmistajan palvelimen kanssa. Vas- taavasti yhdeks„ll„ valmistajalla oli palvelin, joka kykeni yhteis- ty”h”n ainakin yhden asiakasohjelman kanssa. Vuoden 1993 alussa toi- mivia asiakasohjelmia on arveltu olevan noin 15-20. Harold Finkbeiner Stanfordin yliopistosta ilmoitti marraskuussa 1992, ett„ h„nen UNIXille kehitt„m„ns„ Z39.50-asiakasohjelman l„hde- koodi on vapaasti FTP:ll„ poimittavissa ja sovellettavissa ei-kau- pallisiin tarkoituksiin. Samantyyppisi„ periaatep„„t”ksi„ ohjelmis- tojen ilmaisuudesta on odotettavissa my”s muilta Z39.50-ohjelmistoja kehitt„vilt„ yliopistoilta. T„m„ tulee edist„m„„n Z39.50- ja SR-so- vellusten lis„„ntymist„ korkeakouluymp„rist”iss„ merkitt„v„sti. VTLS aikoo rakentaa asiakasohjelmistonsa PClle ja my”hemmin my”s Macintosh-koneille ja Next-ty”asemille. Palvelija eli pyynt”ihin vastaava ohjelma tehd„„n HP 3000:lle ja HP 9000:lle (UNIX-versio) sek„ VTLSn IBM-versioon. Syksyll„ 1992 ilmoitettiin VTLSn Z39.50-asiakkaan olevan beta-vaiheessa alkuvuodesta 1993. Vilkaisu kristallipalloon Tietoliikenneverkkojen kapasiteetti kasvaa edelleen eksponentiaa- lisesti. Valokuitutekniikka ja uudet tiedonsiirtotekniikat kuten B- ISDN ja ATM nostavat verkkojen runkolinjojen siirtotehon 5-10 vuoden sis„ll„ satakertaiseksi nykyisest„ eli jopa 2488 megabittiin sekun- nissa. Ty”asematasolla tietoa kyet„„n siirt„m„„n HDTV-kuvan edellyt- t„m„t 140 Mtavua sekunnissa. Kuvan ja „„nen siirto on yht„ arkip„i- v„ist„ ja helppoa kuin tekstin siirto nyt. Tutkimusverkot laajenevat nopeasti keskiasteen oppilaitosten tul- lessa verkkojen j„seniksi. Internetiin kytkettyjen laitteiden m„„r„ nousee nykyisest„ miljoonasta 2-3 miljoonaan muutamassa vuodessa. Kansallisella tasolla k„ynnistet„„n suuria tutkimusverkkojen kehi- tysprojekteja kuten Englannin SuperJANET ja Yhdysvaltojen NREN (Na- tional Research and Education Network). N„iss„ kehitet„„n uudentyyp- pisi„ palvelumuotoja, jotka levi„v„t nopeasti yleiseen k„ytt””n. Uu- det palvelut nojautuvat alkuvaiheessa uusiin TCP/IP-standardeihin, my”hemmin suoraan OSI-standardeihin. TCP/IP-verkkojen k„ytt” yleistyy kaupallisten palvelujen, esimer- kiksi Suomessa Datanetin ja Lanlinkin, ansiosta. Kaupallisten verk- kojen siirtyess„ TCP/IPhen liikenn”inti niist„ tutkimusverkkoihin ja p„invastoin helpottuu. Euroopassa syntyy TCP/IP-pohjainen runkoverk- ko nykyisten kansallisten X.25-verkkojen korvautuessa TCP/IP-ver- koilla. Tutukimuserkkojen sis„lt„m„ tietom„„r„ kasvaa v„hint„„n samaa tah- tia verkkojen kanssa. V„lineet tiedon hallitsemiseen kehittyv„t, mutta eiv„t riitt„v„n nopeasti - relevantin tiedon l”yt„minen on yh„ vaikeampaa. Kirjastot alkavat hy”dynt„„ WAISia, Gopheria ja vastaa- via ty”kaluja elektronisten kirjastojen luomisessa. Kasvava osa tiedosta julkaistaan yksinomaan tai ensisijaisesti elektronisessa muodossa. Kaupalliset kustantajat sopeutuvat uuden- tyyppiseen julkaisutoimintaan; suuret helpommin kuin pienet. Kir- jastot laajentavat toimintaansa kattamaan elektronisen harmaan kir- jallisuuden. T„rke„t perinteiset julkaisut (esim. eniten viitatut lehdet) saatetaan tarjolle kokotekstin„ esimerkiksi kaukopalvelua varten keskitettyjen palvelujen kautta. Kirjastoatk:ssa menestyv„t sellaiset tuotteet, joiden verkkotoi- minnot ovat hyvin kehittyneet. P„rj„„minen edellytt„„ muun muassa OSIn SR- ja ILL-standardien ja muiden tutkimusverkoissa k„ytettyjen protokollien tukemista. My”s kyky tuottaa ja lukea ISO 2709 -stan- dardin m„„rittelem„ss„ vaihtomuodossa olevia tietueita on olennai- nen. SR, Z39.50 ja ILL kehittyv„t standardeina siten, ett„ niihin m„„„ritell„„n uusia palveluita. SR- ja Z39.50-sovelluksia syntyy my”s kirjasto- ja informaatiopalvelualan ulkopuolelle. Kirjastoj„rjestelmien sis„inen tiedon esitystapa voi olla muu kuin MARC, mutta yh„ suurempi osa j„rjestelmist„ rakennetaan alusta l„h- tien MARC-yhteensopiviksi. Kansainv„lisesti markkinoitavat j„rjes- telm„t tarjoavat suorat konvertointimahdollisuudet tavallisten kan- sallisten MARC-formaattien v„lill„. Harvinaiset konversiot hoidetaan UNIMARCin kautta. Kaukopalveluviestit siirtyv„t joko X.400-s„hk”postin v„lityksell„ tai ILL-protokollaan perustuvien ohjelmien avulla. Muiden kirjasto- jen tietokantojen k„ytt” hakuun ja tietueiden kopiointiin on tekni- sesti mahdollista. Tekij„noikeus- ja maksullisuuskysymykset hidasta- vat palvelujen levi„mist„, Vastavuoroisuuteen perustuvat monenv„li- set k„ytt”sopimukset yleistyv„t. Monissa maissa rakennetaan valtakunnallisia tai alueellisia yh- teisluettelotietokantoja. Niiden hoidosta vastaavat kansalliset tai alueelliset yhteysty”organisaatiot, joilla on my”s kansallisen tason koordinointiteht„vi„. Suuri osa kansainv„lisest„ teknisest„ yhteis- ty”st„ tapahtuu n„iden j„rjestelmien ja organisaatioiden v„lill„. Suunnitelmat maanosien laajuisten bibliografisten tietokantojen to- teutuksesta edistyv„t, mutta tuskin p„„sev„t viel„ toteutusasteelle. Teknisi„ ongelmia aiheuttavat varsinkin auktoriteettirekisterit ja p„ivitykset. Kirjastojen tekninen riippuvuus atk-keskuksista kasvaa yh„. Toi- saalta my”s atk-keskukset havaitsevat kirjastoalan ammattilaisten tuen tarpeelliseksi verkkojen sis„lt„m„n tiedon j„sent„misess„. Kas- vava yhteisty” ja toimialueiden osittainen yhteensulautuminen ajavat entist„ useammin korkeakoulun atk-keskuksen ja kirjaston yhteisen johdon alaisuuteen. K„sitteit„ ATM Asynchronous Transfer Mode. B-ISDNn tiedonsiirtotekniikka. Dataa siirret„„n 53 tavun mittaisissa paketeissa (5 tavun nimi”, 48 tavua dataa). ATM-standardien varaan rakentuvien sovellusten tekemist„ valvoo ATM Forum, yli 170 yrityksen yhteisty”organisaatio. Lis„tie- toja ks. Clyne. B-ISDN Broadband Integrated Services Digital Network. Digitaalinen verk- ko, joka kykenee kaikentyyppisist„ sovelluksista tulevan datan v„- litt„miseen. Lis„tietoja ks. Burren. Et„kone Verkkoyhteyden kautta k„ytett„viss„ oleva tietokone. K„ytt„j„n ei tarvitse tiet„„ et„koneen sijaintia; Internet-osoitteen tunteminen riitt„„. Ennen yhteydenottoa on yleens„ hankittava k„ytt„j„tunnus (ja salasana). Poikkeuksena t„st„ ovat erilaiset palvelijakoneet, eli esimerkiksi FTP-tiedostopalvelimet ja Internet-kirjastot. N„ihin kirjoittaudutaan joko ns. anonymous-k„ytt„j„n„ tai erikseen saata- vien ohjeiden mukaan. FTP File Transfer Protocol. TCP/IPn t„rkein tiedostonsiirtoprotokolla. Mahdollistaa tekstitiedostojen ja ohjelmien siirt„misen koneiden v„- lill„. Lis„tietoja ks. Comer, s. 379-385. FTAM File Transfer, Access and Management, ISO 8541. OSIn tiedoston- siirtostandardi. Mahdollistaa kokonaisten tiedostojen siirt„misen lis„ksi esimerkiksi tietueiden siirron. FUNET Finnish University and Research Network. Suomen korkeakouluja, tutkimusyhteis”j„ ja -laitoksia yhdist„vi„ tietokoneverkkoja toteut- tava ja yll„pit„v„ projekti. Perustettiin vuonna 1984 opetusministe- ri”n aloitteesta (Perustietoa, s. 4). ISO SR J„rjestelmien v„lisen haun ja tietueiden siirron (search and ret- rieve) m„„rittelev„ ISOn OSI-standardi (ISO 10162, 10163). Vastaava amerikkalainen kansallinen standardi on ANSI/NISO Z39.50. (Z39.50:n ensimm„inen versio vuodelta 1988 ei ole yhteensopiva SRn kanssa, vaan vasta toinen versio vuodelta 1992.) Standardi m„„rittelee mm. asiakas- ja palvelijakoneiden (client & server; origin & target) tarjoamat palvelut. Asiakkaan ja palvelijan on ymm„rrett„v„ identti- sesti (Lynch, s. 64): 1. Yksi tai useampi attribuuttijoukko, jossa m„„ritell„„n mm. tie- tueiden hakuelementit ja haussa k„ytett„v„t relaatio-operaattorit. 2. Virheilmoitusten joukko. 3. Palvelijakoneen tietokantojen tietueiden abstrakti syntaksi Kunkin sovelluksen hakulauseet konvertoidaan SR-asiakasohjelmassa sovelluksesta riippumattomaan muotoon. Vastaavasti SR-palvelin kon- vertoi hakulauseen oman sovelluksen k„ytt„m„„n muotoon. Konversiossa k„ytetty sovellusriippumaton muoto on yleens„ ns. Reverse Polish No- tation (RPN). Se on tehokas tapa esitt„„ Boolen logiikkaa, jota on sovellettu paljon esimerkiksi k„„nt„jiss„. Vaihtoehtoisesti kaksi samaa sovellusta voi sopia yhteisen esitys- tapansa k„ytt„misest„ SR-yhteydess„. My”s CCL:n find-komennon k„ytt” on sallittua. Siirtoa varten tietueet (rakenne, merkit) konvertoidaan laiteriip- pumattomaan muotoon. OSI-sovelluksissa usein k„ytetyn s„„nn”st”n ni- mi on ASN.1/BER eli Abstract syntax notation one/Basic encoding ru- les. ASN.1 on OSIn yleinen datan esitystapa. Vaihtoehto ASN.1:lle on ISO 2709 -standardissa m„„ritelty bibliografisen tiedon vaihtomuoto. SRn soveltaminen edellytt„„ tietueiden hakuelementtien ja niiden v„listen relaatioiden m„„rityst„. Asiakas- ja palvelinohjelmilla pi- t„„ olla jokin tapa p„„st„ yhteisymm„rrykseen haettavan datan seman- tiikasta. Hyv„ keino tietueiden sis„ll”n m„„rittelyyn on ns. attri- buuttijoukon luonti. Bibliografiselle tietueelle on SRss„ attribuuttijoukko bib-1, joka nykyisell„„n sis„lt„„ monografioiden ja kausijulkaisujen hakuele- menttej„ (Name-personal, Name-corporate, Name-conference jne). Bib-1:st„ aiotaan laajentaa siten ett„ se kattaa my”s muiden aineis- totyyppien kuten esim. nuottien ja karttojen edellytt„m„t tiedot. University of California at Berkeley'ss„ on meneill„„n ANSI/NISO Z39.50-protokollan soveltamisprojekti, jossa kehitet„„n yliopiston erilaisille tietokannoille (kirjaston tietokanta, opiskelijarekiste- ri, puhelinluettelo yms.) yhteinen hakuliittym„. Projekti kehitt„„ yleisen attribuuttijoukon nimelt„ Info-1, joka mahdollistaa Z39.50:n soveltamisen my”s ei-bibliografiseen dataan (Kunze). Virheilmoitusten joukkoon on ker„tty yli kolmekymment„ tavallista selityst„ erilaisille virhetilanteille (Permanent system error, Tem- porary system error, Unsupported search jne.). Eri sovellukset voi- vat k„ytt„„ samoja ilmoituksia niiden yleisyyden vuoksi. Abstrakti syntaksi on bibliografisille tietueille yleens„ jokin MARC-standardi. SR-asiakas ja -palvelin selvitt„v„t yhteytt„ luo- taessa, miss„ MARC-formaateissa ne kykenev„t l„hett„m„„n ja vastaa- nottamaan tietueita. Ellei yhteist„ formaattia l”ydy, yhteys kat- kaistaan. SR-Nett-projektissa valittiin UNIMARC formaatiksi, jota kaikkien pohjoismaisten SR-sovellusten pit„isi tukea. Toisin sanoen sovelluksiin rakennetaan konversio kansallisesta formaatista UNIMAR- Ciin ja p„invastoin. T„m„n lis„ksi voidaan rakentaa suoria konver- sioita kansallisten formaattien v„lille eli esimerkiksi LIBRISMAR- Cista FINMARCiin ja p„invastoin. SR-standardin ensimm„inen virallinen versio m„„rittelee seuraavat toiminnot: 1. Initialize - yhteyden luonti 2. Search - haku 3. Present - tietueiden siirto 4. Delete - tulosjoukon/joukkojen poisto 5. SR-Release - yhteyden hallittu katkaisu 6. SR-Abort - yhteyden "h„t„katkaisu" Standardin seuraavaan versioon lis„t„„n uusina toimintoina scan (et„tietokannan indeksien selaus) ja explain (opastetoiminto, jolla saa tietoa palvelijakoneesta ja sill„ olevista et„tietokannoista). Ty”n alla ovat my”s muun muassa access control (k„yt”n valvonta ja seuranta), resource control (resurssien seuranta) ja update (p„ivi- tys et„tietokantaan). ISO ILL Interlibrary loan protocol & service definition (ISO DIS 10160/10161), kirjastoj„rjestelmien v„lisen kaukopalveluyhteyden m„„rittelev„ ISO:n OSI-standardi. Lis„tietoja ks. Turner. ISODE ISO development environment. Ohjelmisto, joka sallii OSI-sovellus- ten ajamisen TCP/IP-verkon kuljetuskerroksen p„„ll„. Suomessa ISODEa on sovellettu mm. X.500-palvelun rakentamiseen. ISODEn toimivuus on testattu muutamilla UNIX-koneilla (esimerkiksi HP 9000:lla). Tulevaisuudessa ISODEa voitaneen ajaa my”s HP 3000:lla sille tulevan Posix-k„ytt”liittym„n ansiosta. OSI Open Systems Interconnection, (suljettujen) systeemien avoin yh- teenliittym„, ISO:n luoma protokollaperhe. OSI sis„lt„„ seitsem„n kerrosta, joista kukin "seurustelee" vain v„litt”m„sti yl„- ja ala- puolella olevan kerroksen kanssa tarkoin m„„ritellyn rajapinnan kautta. Kerrokset ovat: 7. Application Layer (sovelluskerros) 6. Presentation Layer (esityskerros) 5. Session Layer (yhteyskerros) 4. Transport Layer (kuljetuskerros) 3. Network Layer (verkkokerros) 2. Data Link Layer (siirtokerros) 1. Physical Layer (fyysinen kerros) Kerrostus yksinkertaistaa OSI-standardien ja niille perustuvien ohjelmien luomista. Esim. sovelluskerroksen standardeja kehitett„es- s„ ei tarvitse v„litt„„ muusta kuin esitystapakerroksen m„„rityksis- t„. TCP/IPss„ ei kerroksia 5 ja 6 vastaavia m„„rityksi„ ole, ja ker- roksen 7 palveluja on v„hemm„n. Lis„ksi periaatteessa samanlaiset palvelut kuten tiedostonsiirto (FTP/FTAM) ja s„hk”posti (SMTP/X.400) ovat OSIssa monipuolisempia kuin TCP/IPss„. Sen sijaan kerrokset 1-4 muistuttavat toisiaan. OSI-sovellusten k„ytt”tapa TCP/IP-verkoissa m„„ritell„„n julkaisussa ISO Transport Service on top of the TCP (Rose & Cass). K„yt„nn”n sovellus ao. julkaisusta on Rosen kehitt„m„ ISODE-ohjelmapaketti. Lis„tietoja OSIsta antavat tiiviss„ muodossa esim. Davison ja De- nenberg. Laajemmin asiaan paneutuu Rose. Dempsey arvioi OSI-proto- kollaperhett„ erityisesti kirjastojen n„k”kulmasta maallikollekin ymm„rrett„v„„n tapaan. Kirjastoalan OSI-standardien organisatorista taustaa sek„ ISO:n ja IFLA:n suhdetta kuvailee Harris. POSIX Posix (Portable operating system interface) on k„ytt”j„rjestelmien sovitusstandardi, joka parantaa sovellusten siirrett„vyytt„. Se si- s„lt„„ monia kaikkien UNIX-versioiden yhteisi„ piirteit„. Periaat- teessa Posix mahdollistaakin UNIX-sovellusten ajamisen, edellytt„en ett„ sovellus ei vaadi vain tiettyyn UNIXiin kuuluvia lis„piirteit„. HP 3000 -laitteelle Posix-k„ytt”liittym„ tulee asiakkaille k„ytt”- j„rjestelm„versiossa 4.5 alkuvuodesta 1993. Posix-standardin ja sii- hen perustuvien tuotteiden kehittyess„ HP 3000 ja muut Posix-koneet saadaan operaattorin kannalta n„ytt„m„„n UNIX-koneilta sen lis„ksi, ett„ niit„ voi halutessaan k„ytt„„ my”s valmistajan omalla k„ytt”- j„rjestelm„ll„. Protokolla Tietokoneiden v„linen yhteysk„yt„nt”. Joukko yhteen kuuluvia pro- tokollia muodostaa "perheen"; tunnnetuimpia perheit„ ovat OSI ja TCP/IP. Usein protokollat ovat samalla kansallisia tai kansainv„li- si„ standardeja. Public domain- eli julkisohjelma Ohjelma joka on korvauksetta kenen tahansa k„ytett„viss„. Huomaa ero ns. shareware-ohjelmaan, jonka tekij„ odottaa k„ytt„j„lt„ pient„ korvausta. SMTP Simple Mail Transfer Protocol, TCP/IPn sanomanv„litysprotokolla. M„„rittelee miten koneet l„hett„v„t postia toisilleen. Lis„tietoja ks. Comer, s. 391-401. SuperJANET Englantilainen korkeakouluverkko JANET (Joint Academic NETwork) uusitaan nelj„n vuoden hankkeena 1993-1997 SuperJANET-verkoksi. Tek- nisest„ toteutuksesta vastaa British Telecom. Hanketta koordinoi Englannin FUNET-organisaatio, Joint Network Team (JNT), ja sen kus- tannusarvio on 18 miljoonaa puntaa. Verkkoon tullaan liitt„m„„n yli 40 korkeakoulua. Projektissa toteutettavan runkoverkon kapasiteetti on 622 megabit- ti„ sekunnissa. Yliopistojen verkoista runkoverkkoon rakennettavan liittym„n kapasiteetiksi tulee 155 megabitti„ sekunnissa. Vuoden 1992 alkupuolella koottiin SPIRS-ty”ryhm„ (SuperJANET Pro- ject on Information Resources) tutkimaan SuperJANETin k„ytt”mahdol- lisuuksia Englannin korkeakoulukirjastoissa. Ty”ryhm„n raportti il- mestyy vuoden 1992 lopulla. Siin„ kartoitetaan muun muassa SuperJA- NETin strategista merkityst„ kirjasto- ja informaatiopalveluille, hajautettujen informaatiopalveluiden tulevaisuutta sek„ uudessa ver- kossa toteuttamiskelpoisia kirjastoalan hankkeita (Breaks, s. 9). Teknisi„ lis„tietoja SuperJANETista antaa Day. Verkossa kokeilta- vista uusista sovelluksista kirjoittaa Cooper. TCP/IP Transmission Control Protocol/Internet Protocol. Internet-verkossa sovellettava protokollaperhe. Protokollien tekstit ilmestyv„t Re- quest for Comment -julkaisuina (RFC), jotka ovat poimittavissa FTP:ll„ osoitteesta nic.funet.fi hakemistosta pub/netinfo/rfc. Telnet TCP/IP:n tietokoneen et„k„yt”n m„„rittelev„ protokolla. Lis„tieto- ja ks. Comer, s. 366-376. Telnet-protokollaa k„ytt„vi„ ohjelmia on monia; yksi suosituimmista on julkisohjelma NCSA Telnet. (NCSA = Na- tional Center for Supercomputing and Applications). Ohjelma sis„lt„„ Telnet-sovelluksen lis„ksi my”s FTP-ohjelmiston. Telnet sallii perusmuodossaan suppean 7-bittisen merkkivalikoiman. Telnet-sovellukset voivat kuitenkin sopia siit„ ett„ tietoa vaihde- taan bin„„rimuodossa. T„ll”in merkkivalikoima voidaan konfiguroida halutuksi, edellytt„en ett„ tietoliikenneohjelma sallii PC:n n„pp„i- milt„ l„htevien arvojen konfiguroinnin. M„„ritykset voidaan t„ll”in tehd„ jokaiselle et„koneelle erikseen tarpeen mukaan. X.400 OSIn sanomanv„litysstandardi, tukee esim. s„hk”postia. Lis„tietoja ks. Swain. X.400 m„„rittelee postil„hetyksen osoitteen muodon ja si- s„ll”n. Standardi ei ota kantaa k„ytt”liittym„„n tai postin kuit- tausmenettelyyn, mist„ on aiheutunut nykyisten X.400-sovellusten yh- teistoimintaa haittaavia ongelmia (Niemi, s. 11). X.500 OSIn hakemistostandardi. Mahdollistaa loogisesti keskitetyt mutta fyysisesti hajautetut elektroniset, esim. henkil”hakemistot. Lis„- tietoja ks. Planka. L„hdeluettelo Ard”, Anders & Koch, Traugott: Lund Universitets elektroniska bib- liotek. Delprojekt: Wide Area Information Server (WAIS). Lund : Lunds Universitetsbibliotek (UB2), 1992 (moniste, p„iv„tty 5.10.1992). Bailey, Charles: Library-oriented conferences and e-serials. [Elekt- roninen julkaisu, joka l„hetet„„n PACS-L -listan tilaajille muutamia kertoja vuodessa.] Barron, Billy: UNT's accessing on-line bibliographic databases. Den- ton, TX: University of North Texas, 1992. [Elektroninen julkaisu, poimittavissa FTP:ll„ osoitteesta ftp.unt.edu hakemistosta library.] Bibnett 2 : communication between information systems on micros and mainframes. By Liv Holm [et. al.]. Oslo: BRODD, 1985. Breaks, Michael: SuperJANET studies : summary of the library and in- formation study draft report. Network News no. 38 (December 1992), s. 9-10. Burren, John W.: High speed communications - a tutorial on the jar- gon and technologies. Network News no. 38 (December 1992), s. 15-18. Clyne, Les: ATM - a future lower layer protocol? Network News no. 38 (December 1992), s. 19-23. Comer, Douglas E.: Internetworking with TCP/IP. Vol. 1 : principles, protocols and architecture. 2nd ed. Englewood cliffs: Prentice-Hall, 1991. Comer, Douglas E.: Internetworking with TCP/IP. Vol. 2 : design, implementation and internals. 2nd ed. Englewood cliffs: Prentice- Hall, 1991. Cooper, Bob: SuperJANET pilot applications. Network News no. 38 (De- cember 1992), s. 12-14. Davison, Wayne: OSI upper layers : support for applications. Library Hi Tech, vol. 8 (1990) no. 4, s. 33-42. Day, Bob: The data network for SuperJANET. Network News No. 38 (De- cember 1992), s. 4-6. Dempsey, Lorcan: Libraries, networks and OSI. Bath: UK Office for Library Networking, 1991. Denenberg, Ray: Data communications and OSI. Library Hi Tech, vol. 8 (1990) no. 4, s. 15-32. Deutsch, Peter: Resource discovery in an Internet Environment - the Archie approach. Electronic networking vol. 2 (1992) no. 1, s. 45-51 Farley, Laine: Library resources on the Internet: Strategies for se- lection and use. Ed. by Laine Farley. August 1991. [Elektroninen julkaisu, poimittavissa FTP:ll„ osoitteesta hydra.uwo.ca hakemistos- ta pub/libsoft.] Favorin, Riitta: Amerikkalaiset ja ja englantilaiset kirjastoluette- lot: k”yh„n tietopankki. Kirjastolehti, vsk. 84 (1991) nro 7-8, s. 264. Favorin, Riitta: Amerikkalaisia ja englantilaisia kirjastoluetteloi- ta selaamassa. Tietopalvelu, vsk. 6 (1991) nro 4, s. 24-25. Hakala, Juha: OSI avaa kirjastot. Korkeakoulujen atk-uutiset, vsk. 10 (1991) nro 4, s. 16-17. Hakala, Juha: SR-uutisia. Tietolinja, nro 27 (1992) s. 12-14. Harris, Patricia R.: The Development of international standards: exploring the ISO/IFLA relationship. IFLA journal, vol. 17 (1991) no. 4, s. 358-365. The Internet Gopher : an information sheet. Electronic networking, vol. 2. (1992) no. 1, s. 69-71. ISO 10160 Interlibrary loan service definition. ISO/TC46/SC4/WG4. [Ilm. 1992]. ISO 10161 Interlibrary loan protocol specification. ISO/TC46/SC4/WG4. [Ilm. 1992]. ISO 10162 Information and documentation - search and retrieve appli- cation. Service definition for open systems interconnection. ISO/TC46/SC4/WG4 [Ilm. 1992]. ISO 10163 Information and documentation - search and retrieve appli- cation. Protocol specification for open systems interconnection. ISO/TC46/SC4/WG4 [Ilm. 1992]. Kehoe, Brendan: Zen and the art of the Internet : a beginner's gui- de. Version 1.0. S.l. : Widener University, 1992. [Elektroninen jul- kaisu, poimittavissa FTP:ll„ osoitteesta ftp.cs.widener.edu hakemis- tosta pub/zen. Tarjolla tar-tiedostona zen-1.0.tar.Z UNIX-koneille sek„ postscript-tiedostona zen-1.0.PS] Kovacs, Diane: Directory of scholarly electronic conferences. 5th. ed. 7 vols. S.l.:Kent University, 1992. [Elektroninen julkaisu, 5 laitos sis„lt„„ 805 kokousta. Poimittavissa s„hk”postitse l„hett„- m„ll„ osoitteeseen listserv@kentvm.bitnet viesti get acadlist file1, get acadlist file2,..., get acadlist file7; kukin get uuden rivin alkuun. File1 vastaa osaa yksi, file2 osaa kaksi jne.] Kunze, John: Nonbibliographic applications of Z39.50. The Public ac- cess computer systems review vol. 3 (1992) no. 5 s. 4-30. [Lehti on elektroninen julkaisu. Kunzen artikkelin voi tilata s„hk”postitse l„hett„m„ll„ osoitteeseen listserv@uhupvm1.bitnet viesti get kunze prv3n5 f=mail] Lynch, Clifford: Information retrieval as a network application. Library Hi Tech, vol. 8 (1990) no. 4, s. 57-72. Lynch, Clifford & Preston, Cecilia: Describing and classifying net- worked information resources. Electronic networking vol. 2 (1992) no. 1 s. 13-23. Neuman, B. Clifford: Prospero : a tool for organizing Internet re- sources. Electronic networking, vol. 2 (1992) no. 1, s. 30-37. Nickerson, Gord: The Internet. Computers in Libraries (Sept. 1991) s. 25-29. Niemi, Kauko: X.400 yhdist„„ tietoverkkoja ontuen. Tietoverkko vsk. 1 nro 5, s. 10-12. Noonan, Dana: Internet libraries. S.l., Metropolitan State Universi- ty, 1992. [Elektroninen julkaisu, poimittavissa FTP:ll„ osoitteesta hydra.uwo.ca hakemistosta pub/libsoft. Tiedostonimi on guide2; gui- de1 on yleinen verkkojen palvelujen k„ytt”ohje.] Nordic SR-net: Report from phase 1 by the working group of the pro- ject. Oslo: BRODD/Nordic SR-Net Project, 1992 (1992A). Nordic SR-net: Report from phase 3 by the working group of the pro- ject. Oslo: BRODD/Nordic SR-Net Project, 1992 (1992B). Parker, Elliott: Computer networking bibliography. S.l., Central Michigan University, December 1991. [Elektroninen julkaisu, saata- vissa l„hett„m„ll„ teksti SEND COMPUNET BIBLIO osoitteeseen COMSER- VE@RPIECS.BITNET.] Perustietoa tietoliikenneverkoista. FUNET-projektin julkaisu. Toim. Jukka-Pekka Er„kangas. Hki: Valtion painatuskeskus, 1989. Planka, Daniela: Network directory services. Library Hi Tech, vol. 8 (1990) no. 4, s. 93-104 Quarterman, John S: The Matrix : Computer networks and conferencing Systems Worldwide. [s.l]: Digital Press, 1990. Raeder, Aggi W. & Andrews, Karen L: Searching library catalogs on the Internet: A survey. Database Searcher, vol. 6 (1990) no. 7, s. 16-31. Rose, Marshall T.: The Open book : A practical perspective on OSI. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall, 1990. Rose, Marshall T. & Cass, Dwight E.: ISO transport service on top of the TCP. Version 3. 1987. RFC 1006. [Elektroninen julkaisu, poimit- tavissa FTP:ll„ osoitteesta nic.funet.fi hakemistosta pub/netin- fo/rfc.] St. George, Art & Larsen, Ron: Internet-accessible library catalogs and databases. Albuquerque, NM: University of New Mexico, 1992. [Elektroninen julkaisu; saatavissa l„hett„m„ll„ s„hk”postitse viesti GET LIBRARY PACKAGE osoitteseen listserv@unmvm.bitnet tai FTP:ll„ osoitteesta nic.funet.fi hakemistosta pub/netinfo/libraries. Tiedos- tonimi on internet.libraries.] Swain, Leigh & Tallim, Paula: X.400 : The standard for message hand- ling systems. Library Hi Tech, vol. 8 (1990) no. 4, s. 43-56. Syrj„nen, Seppo: MS-DOS ja TCP/IP : NCSA Telnet -ohjelmistojen k„y- t”st„. Hki: Helsingin yliopiston atk-keskus, 1992. Turner, Fay: The interlibrary loan protocol: an OSI solution to ILL messaging. Library Hi Tech, vol. 8 (1990) no. 4, s. 73-82.